databank
databank

Perintälain mukainen vakiokorvaus yritysperinnässä

Mitä tarkoitetaan perintälain vakiokorvauksella?

Vakiokorvauksesta säädetään perintälain 10 e §:ssä. Säännös otettiin osaksi perintälakia Euroopan unionin maksuviivästysdirektiivin täytäntöönpanon vuoksi. Vakiokorvauksen tarkoituksena on kannustaa suorittamaan maksut viimeistään eräpäivänä ja toisaalta estää kohtuuttoman suuret perintäkulut.
Kuluttajasaatavien osalta ei voida periä vakiokorvausta, sillä se soveltuu vain yrityssaatavien (velallisena elinkeinonharjoittaja tai yritys) perintää. Velkojalla on oikeus vakiokorvaukseen, mikäli elinkeinonharjoittaja tai hankintayksikkö ei suorita tavara- tai palveluhankintaan perustuvaa maksua elinkeinonharjoittajalle eräpäivänä.

Mikä on vakiokorvauksen määrä?

Vakiokorvaus on määrältään 40 euroa. Mikäli maksu on sovittu suoritettavaksi useammassa erässä, kuten esimerkiksi vuokra, ja maksuerien suorittaminen viivästyy, velkojalla on oikeus 40 euron vakiokorvaukseen perintäkuluista jokaisen viivästyneen maksuerän osalta erikseen.

Milloin velkojalla on oikeus vakiokorvaukseen?

Perintälain mukaan velkojalla on oikeus saada velalliselta vakiokorvaus perintäkuluista, mikäli maksu on viivästynyt siten, että velkojalla on oikeus viivästyskorkoon.

Velkojan oikeus viivästyskorkoon määräytyy korkolain säännösten mukaan. Oikeus viivästyskorkoon syntyy, kun maksu viivästyy sovitusta maksupäivästä. Velkojan oikeus vakiokorvaukseen ei edellytä maksumuistutuksen lähettämistä tai muita perintätoimia.

Miten vakiokorvaus tulee huomioida muissa perintäkuluissa?

Mikäli velkoja on aloittanut saatavan perinnän ja tästä aiheutuu hänelle perintälain 10 §:n mukaisia tosiasiallisia perintäkuluja, velkojalla on oikeus saada niistä korvaus ainoastaan siltä osin kuin tosiasiallisten perintäkulujen määrä ylittää vakiokorvauksen määrän.

Vakiokorvaussäännös on velallisen hyväksi pakottavaa. Velallinen ja velkoja eivät siten voi sopia esimerkiksi, että vakiokorvauksen määrä on suurempi kuin 40 euroa tai että vakiokorvausta ei huomioida muissa perintäkuluissa.

Vakiokorvaussäännön pakottavuus ei kuitenkaan estä sopimasta esimerkiksi viivästyssakosta tai muusta maksuviivästyksen seuraamuksesta kahden elinkeinonharjoittajan välillä. Tällaisella sopimusehdolla ei kuitenkaan saa olla yhteyttä perintäkulujen korvausvelvollisuuteen.

Millaisia perintäkuluja yritysperinnässä voidaan vaatia?

Perintälaissa ei säädetä yrityssaatavien perintäkulujen enimmäismäärästä. Hyvä perintätapa kuitenkin rajoittaa perintäkulujen määrää, sillä perinnässä ei saa aiheuttaa velalliselle
kohtuuttomia tai tarpeettomia kuluja. Yrityssaatavien perintäkulujen tulee lisäksi olla perintälain 10 §:n mukaisesti kohtuullisia, kun huomioidaan saatavan suuruus, suoritettu työmäärä, tehtävän tarkoituksenmukainen suoritustapa tai muut seikat.

Vakiokorvauksen ylittäviltä osin perintäkulujen kohtuullisuutta on siten arvioitava kokonaisuutena, jossa kaikki asiaan vaikuttavat seikat tulee ottaa huomioon.

Artikkelin on tuottanut yhteistyökumppanimme Applex Oy.

Lue myös

Scroll to top