Konkurssi
Konkurssin raukeaminen varojen puutteeseen
Missä ajassa konkurssi etenee?
Kuka vastaa yrityksen toiminnasta konkurssimenettelyn aikana?
Mikä taho vahvistaa konkurssimenettelyn alkamisen?
Konkurssin pesäluettelo ja velallisselvitys
Velallisen konkurssi ja saatavien kirjaaminen luottotappioksi
Mikä konkurssi on?
Konkurssi on maksukyvyttömyysmenettely, jonka perimmäisenä tarkoituksena on realisoida velallisen koko omaisuus ja maksaa saaduilla tuotoilla velkojille avoimia velkoja pois.
Konkurssi tulee ajankohtaiseksi, kun velallinen ei enää selviydy veloistaan eikä toimintaa saada kannattavaksi. Joissain tilanteissa velallisen toiminta voidaan saada kannattavaksi ja tällöin vaihtoehtoisena toimintamallina konkurssin sijaan voi olla myös velkasaneeraus.
Konkurssihakemus
Konkurssimenettelyn ensimmäinen vaihe käynnistyy konkurssihakemuksen laatimisella ja toimittamisella. Konkurssihakemuksen voi tehdä sekä velkoja että velallinen itse. Hakemuksen sisältövaatimukset ja hakuprosessi eroavat hieman toisistaan, riippuen siitä kumpi osapuoli hakemuksen tekee.
Mikäli velallinen laatii itse konkurssihakemuksen käräjäoikeudelle, tulee hakemuksessa ilmetä vaatimus konkurssiin asettamisesta, tarkat yksilöintitiedot, velallisyrityksen hallituksen kirjallinen päätös konkurssiin hakeutumisesta, erittelyt suurimmista veloista ja varoista sekä lisäksi tieto suurimmista velkojista.
Mikäli velkoja päätyy hakemaan velallista konkurssiin, tulee hakemuksessa ilmetä esimerkiksi myös yksilöivät tiedot velkojasta tai heidän asiamiehestään. Lisäksi käräjäoikeus antaa velallisyrityksen myös mahdollisuuden lausua kantansa hakemukseen ennen asian edistämistä päätöksentekoprosessiin.
Velkojien asema konkurssissa
Velkojan tehtävänä velallisen konkurssimenettelyssä on huolehtia siitä, että omat saatavat tulee ilmoitettua konkurssipesän velkoihin pesänhoitajan määräämän valvontapäivään mennessä.
Muilta osin velkojan tehtävänä on tarkastella pesänhoitajan toimittamia jakoluetteloehdotuksia ja antaa niihin mahdollisesti liittyvät lausumat määräaikojen puitteissa.
Konkurssilaki
Konkurssiin liittyvistä asioista säädetään konkurssilaissa.
Konkurssihuutokauppa
Konkurssihuutokauppa on yksi vaihtoehtoinen tapa realisoida konkurssipesän varallisuutta ja saada sitä kautta varojan velkojen maksuun.
Konkurssiasiamies
Konkurssiasiamies on oikeusministeriön yhteydessä toimiva erityisviranomainen, jonka tehtävänä on valvoa, että pesänhoitaja hoitaa tehtäviään säädettyjen lakien ja hyvän pesänhoitotavan.
Lue lisää: Konkurssiasiamies
Konkurssin raukeaminen varojen puutteeseen
Konkurssi voi myös raueta varojen puutteeseen, joka tarkoittaa sitä ettei pesällä ole varoja konkurssimenettelyn ja pesänhoitajan palkkioiden korvaamiseen. Tällaisissa tilanteissa vaihtoehtona on julkisselvitys.
Missä ajassa konkurssi etenee?
Konkurssiprosessin kesto vaihtelee suuresti ja siihen vaikuttavia tekijöitä on esimerkiksi konkurssiin haetun yrityksen koko ja mahdolliset lisäselvitystoimet.
Konkurssimenettelyssä on monta vaihetta, joihin annetaan määräajan puitteissa selvitysaikaa niin velallisyritykselle kuin velkojillekin. Lisäksi pesänhoitajan työvaiheet
Kuka vastaa yrityksen toiminnasta konkurssimenettelyn aikana
Kun käräjäoikeus on vahvistanut konkurssimenettelyn alkamisen, se määrää konkurssipesälle oman pesänhoitajan, joka vastaa kaikista konkurssipesän toimintaan liittyvistä asioista. Näin ollen määräysvalta siirtyy täysin pesänhoitajalle.
Mikä taho vahvistaa konkurssimenettelyn alkamisen?
Velallisen itsensä tai vaihtoehtoisesti velkojan laatimat konkurssihakemus toimitetaan käräjäoikeuteen, joka tekee päätöksen konkurssimenettelystä.
Konkurssin pesäluettelo ja velallisselvitys
Pesänhoitaja toimittaa velkojille konkurssimenettelyn aikana pesäluettelon ja velallisselvityksen.
Pesäluettelossa käydään tarkasti läpi velallisen omaisuus ja mahdollinen varallisuus, lisäksi eritellään myös kaikki velkojat ja heidän velkojensa suuruus.
Velallisselvitys sisältää tarkat tiedot velallisyrityksen omistajista, hallituksen jäsenistä sekä heidän mahdollisista yritysyhteyksistään. Lisäksi selvityksessä avataan myös tarkempia syitä sille, miksi velallisyrityksen taloudellinen tilanne on heikentynyt.
Konkurssinvalvonta
Saatavien konkurssinvalvontamenettely on se konkurssiprosessin vaihe, jossa velkojan on toimitettava pesänhoitajalle kirjallisesti tiedot avoimista saatavistaan pesänhoitajan määräämään valvontapäivään mennessä.
Mikäli velkoja ei toimita määräajassa tietoja avoimista saatavistaan, ei veloille muodostu mahdollista jako-osuutta ilman jälkivalvontaa.
Jälkivalvonta on mahdollista vain joissain konkurssin vaiheissa ja siitä aiheutuu useimmiten myös erillinen lisämaksu velkojalle.
Konkurssinvalvontaan liittyvissä kysymyksissä onkin syytä olla yhteydessä aina asianosaiseen käräjäoikeuden määräämään konkurssipesän pesänhoitajaan.
Konkurssin loppuminen
Konkurssi päättyy tavallisesti aina vahvistettuun jakoluetteloon, jossa määritellään mahdollisesti velkojille maksettavat jako-osuudet. On myös mahdollista, että konkurssi päättyy jakoluetteloon, jonka mukaisesti velkojille ei kerry maksettavia jako-osuuksia.
Konkurssi voi loppua joissain tapauksissa myös esimerkiksi siihen, että yllättävien tulolähteiden (esimerkiksi isojen uusien asiakkaiden saapumisen jälkeen) yritys meneekin konkurssimenettelyn sijasta velkasaneerausmenettelyyn.
Konkurssin lopputilitys
Konkurssin lopputilityksellä tarkoitetaan vahvistetun jakoluettelon mukaisia velkojille maksettavia suorituksia.
Konkurssi ja luottotiedot
Konkurssimenettelystä aiheutuu maksuhäiriömerkintä velallisen luottotietoihin heti, kun käräjäoikeus vahvistaa hakemuksen saapumisen käräjäoikeuteen.
Lisäksi konkurssitiedot julkaistaan myös protestilistalla.
Lue lisää: Luottotiedot, Luottotietojen tarkistus
Konkurssi ja perintä
Usein maksukyky heikkenee pidemmän ajan kuluessa ja tästä johtuen velallista kohtaan on mahdollisesti jo useitakin perintätoimia käynnissä ennen konkurssimenettelyä tai sen alkamista. Konkurssimenettelyn käynnistymisen jälkeen kaikki käynnissä olevat perintätoimet tulee keskeyttää ja velkojan voi omalta osaltaan vaikuttaa omien saataviensa takaisinmaksuun vain ilmoittamalla tiedot avoimista saatavistaan käräjäoikeuden määräämälle konkurssipesän pesänhoitajalle.
Lue lisää: Perintä
Velallisen konkurssi ja saatavien kirjaaminen luottotappioksi
Saatava kannattaa kirjata luottotappioksi heti, kun tulee tieto velallisen konkurssimenettelyn alkamisesta vaikka olisin arviota siitä, että pieniä jako-osuuksia olisi tulossa velkojille. Usein kuitenkin käy niin, ettei velkojille kerry merkittäviä loppu-osuuksia ja toiseksi kannattaa huomioida myös, että konkurssimenettely voi kestää pitkäänkin.