vuok
vuok

Arvonlisävero

Mikä on arvonlisävero?

Arvonlisäverokannat Suomessa

Arvonlisäveron ulkopuolelle jäävät toimialat tai liiketoiminta-alueet

Arvonlisäveron ilmoittaminen ja maksaminen

Arvonlisävero muissa EU-maissa

Käänteinen arvonlisävero

Arvonlisäveron historia

Arvonlisäverolaki

Arvonlisäveron laskeminen

Arvonlisäverolaskuri

Perintäkulujen arvonlisävero

 

Mikä on arvonlisävero?

Arvonlisävero on tuotteista ja palveluista perittävä kulutusvero, jonka myyjä lisää myymänsä tuotteen tai palvelun hintaan.

Tuotteen ostaja maksaa veron osuuden myyjälle, joka ilmoittaa verottajalle saamansa veron määrän kausiveroilmoituksen yhteydessä.

Mikäli myyjä on arvonlisäverovelvollinen yritys tai yhteisö voivat he ilmoittaa maksamansa arvonlisäveron osuuden verottajalle oman kausiveroilmoituksensa yhteydessä.

Arvonlisäverokannat Suomessa

Suomessa yleinen arvonlisäverokanta on 24%, joihin kuuluu valtaosa tuotteista ja palveluista.

Osalla tuotteista ja palveluista on kuitenkin alennettu arvonlisäverokanta.

Alennettuun 14% arvonlisäverokantaan kuuluu elintarvikkeet, rehut sekä ravintola- ja ateriapalvelut.

Pienempään 10% alennettuun arvonlisäverokantaan kuuluu muun muassa kirjat, lääkkeet ja liikuntapalvelut.

Arvonlisäveron ulkopuolelle jäävät toimialat tai liiketoiminta-alueet

Osa palveluista jää kuitenkin kokonaan arvonlisäverotuksen ulkopuolelle. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi kiinteistöjen ja osakehuoneistojen myynti- ja vuokraus sekä terveyden- ja sairaanhoito sekä sosiaalihuolto.

Lisää arvonlisäverotuksen ulkopuolelle jääviä palveluita löytyy listattuna verohallinnan sivuilta.

Arvonlisäveron ilmoittaminen ja maksaminen

Edellisen kuukauden arvonlisäverot tulee ilmoittaa aina seuraavan kuukauden 12 päivään mennessä.

Kuukausittaiset ilmoitukset voi nykyään tehdä helposti verohallinnon verotili-palvelun avulla.

Palvelussa ilmoitetaan niin ostojen kuin myyntien arvonlisäveron määrä.

Mikäli arvonlisäveron maksaminen myöhästyy, kertyy sille myös viivästyskorkoa. Lisäksi maksattomien arvonlisäverojen osalta aloitetaan perintätoimet muutaman viikon päästä maksun määräpäivästä. Maksamattomat arvonlisäverot ovat suoraan ulosottokelpoisia, joten asia etenee suoraan ulosottovirastolle perittäväksi.

Lisätietoa arvonlisäveron myöhästyneistä maksuista verohallinnan sivuilla.

Arvonlisävero muissa EU-maissa

Arvonlisäverokantojen määrät sekä suuruudet vaihtelevat eri maiden välillä. Osalla EU-maista on useampia arvonlisäverokantoja sekä

Lisätietoa eri EU-maiden arvonlisäverokannoista löytyy esimerkiksi oheisista linkeistä:

https://www.yrittajat.fi/yrittajan-abc/verotus/arvonlisaverotus/arvonlisaverokannat-eu-maissa-320875

http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Arvonlisaverotus/Esimerkkeja_EUmyyntien_ja_ostojen_ilmoit(14401) 

Käänteinen arvonlisävero

Esimerkiksi rakennusalalla käytössä oleva käänteinen arvonlisäveron verotus tarkoittaa sitä, että veron tilittääkin ostaja eikä myyjä. Käänteinen arvonlisäverotus on käytössä myös mikäli kauppaa tekevät yritykset sijaitsevat eri EU-maissa. Tällöin ostaja maksaa kotimaansa mukaisen arvonlisäveron ostamastaan tuotteesta tai palvelusta.

Kaikista EU-maiden välisistä tuotteista tai palveluista ei kuitenkaan peritä arvonlisäveroa vaan poikkeuksena on esimerkiksi kansainvälinen lento- ja meriliikenne.

Arvonlisäveron historia

Suomessa arvonlisävero otettiin käyttöön vuonna 1994, jolloin arvonlisävero korvasi aiemmin käytössä olleen liiketoimintaveron.

Arvonlisäverolaki

Voimassa oleva arvonlisäverolaki löytyy täältä.

Arvonlisäveron laskeminen

Verollisen hinnan laskeminen

Arvonlisäveron laskeminen onnistuu oheisten ohjeiden mukaan helposti ja nopeasti. Verollinen hinta lasketaan kertomalla veroton hinta tuotteeseen tai palveluun sovellettavalla verokannalla.

Ohessa sama asia esimerkin valossa:

  • Tuotteen veroton hinta 100 euroa
  • Sovellettava arvonlisäverokanta 24%

Verollisen hinnan laskeminen 100 euroa * 1,24 = 124 euroa.

Verottoman hinnan laskeminen

Verottoman hinnan laskeminen verollisesti hinnasta onnistuu seuraavasti:

  • Tuotteen verollinen hinta 124 euroa
  • Sovellettava arvonlisäverokanta 24%

Veroton hinta: 124 euroa/1,24=100 euroa.

Arvonlisäverolaskuri

Arvonlisäverolaskurin avulla voi laskea verollisen hinnan kun tietää tuotteen tai palvelun verottoman hinnan sekä käytettävän arvonlisäverokannan. Laskurilla voi toisaalta myös laskea verottoman hinnan, kun tietää verollisen hinnan ja tuotteen tai palvelun sisältämän arvonlisäveron verokannan.

Mikäli arvonlisän laskeminen tuntuu vaikealta, kannattaa arvonlisäverolaskureita hyödyntää ja tätä kautta säästää aikaa ja varmistua samalla siitä, että arvonlisäveron suuruus tulee laskettua oikein.

Lisätietoa: Alv-laskuri

Perintäkulujen arvonlisävero

Ennen kuin käydään tarkemmin läpi perintäkulujen arvonlisäveroon liittyviin kysymyksiin, on tärkeää tunnistaa eri osapuolet ja heidän roolinsa.

Osapuolet ovat seuraavat: Velkoja, Perintätoimisto ja velallinen.

Alkuperäinen kauppasuhde on velkojan ja velallisen välillä. Tämä kyseinen kauppasuhde voi olla arvonlisäveron alainen tai vaihtoehtoisesti se voi kuulua arvonlisäverotuksen ulkopuolelle jäävien palveluiden piiriin.

Velkojan ja Perintätoimiston välillä muodostuu perinnän aikana sovellettava perintäpalvelusuhde, joka on pääsäännön mukaan arvonlisäverotuksen alaista toimintaa.

Perintätoimiston ja velallisen välillä ei ole suhdetta, vaan Perintätoimisto toimii asiassa vain velkojan edustajana. Tästä syystä Perintätoimistolla ei ole vaatimuksia velalliselta vaan perintälain mukaisesti velalliselta peritään velkojalle aiheutuneita perintäkuluja. Edellä mainitusta johtuen velallinen ei voi siis omassa arvonlisäverotuksessaan vähentää perintäkulujen arvonlisäveron osuutta. Velallinen voi vähentää ainoastaan velkojan ja velallisen kauppasuhteessa mahdollisesti ilmenevän arvonlisäveron.

Velkojan ja velallisen välisessä suhdetta perintäkulujen osalta on myös syytä tarkastella erikseen, sillä perintäkulut eivät ole tavanomaista kaupankäyntiä vaan kyseessä on vahinkojen korvaaminen. Vahingonkorvaukset puolestaan eivät ole arvonlisäveron alaisia.

Perintälain mukaisesti velkoja voi vaatia velalliselta vain tälle tosiasiassa aiheutuneen vahingon määrän. Tämä tarkoittaa sitä, että mikäli velkoja voi vähentää perintäkulujen arvonlisäveron omassa verotuksessaan, perintäkuluina voidaan vaatia vain arvonlisäveroton määrä velalliselta. Jos velkoja ei voi vähentää perintäkulujen arvonlisäveroa omassa verotuksessaan, velkoja voi vaatia Velalliselta koko arvonlisäverollisen summan.

Lue myös

Scroll to top